Reijo Ståhlberg
Ennätys
Kuula 21,69m, Pohjoismaiden ennätys
Meriitit
EM-hallikulta -78, -79, -81
Olympialaiset 4. sija -80
Euroopanmestaruuskisa 4. sija -78
Maajoukkueen kapteeni 1976-82
Valmentaja
Seppo Simola
Seurallamme oli 1970- ja 1980-luvuilla vahva edustus heittolajeissa. Menestynein miesheittäjistä oli Reijo Ståhlberg, joka saavutti Esbo IF:lle seurahistorian ensimmäiset arvokilpailumitalit. Reijo voitti kolme kertaa kuulantyönnön Euroopan hallimestaruuskilpailuissa. Sekä olympialaisissa että ulkoratojen Euroopan mestaruuskilpailuissa Reijo sijoittui parhaimmillaan neljänneksi. Reijo oli jo uransa aikana arvostettu urheilija ja sai kunnian toimia maajoukkuekapteenina vuosina 1976-1982. Haastattelimme Reijoa tutussa ympäristössä seuran konttorilla Fallåkerissa.
Reijon houkutteli seuraan Nisse Lindstedt. Esbo IF:n tavoitteellinen toiminta ja silloinen panostus erityisesti heittolajeihin vakuuttivat. Reijo kehuu Nisseä hyväksi taustatukijaksi, jonka kautta kaikki järjestyi. Seura haki valmennuksellista kehittymistä, jossa hyödynnettiin seuran huippu-urheilijoita. Seura järjesti mm. muutamia heittoleirejä Eerikkilässä. Reijon mukaan Nissen yksi pääteeseistä oli koulujen hyödyntäminen ja niinpä seuran huiput pääsivät usein kiertämään Espoon kouluja. Koulukäyntejä tuli lisää, kun Reijo sai 1980 seuran järjestämän työpaikan Espoon liikuntavirastosta. Reijo toimi kaupungin markkinointihenkilönä neljä vuotta ja kertoo tällöin kiertäneensä Espoon kaikki koulut läpi.
Reijon ennätys 21,69 kesti vuosituhannen vaihteen kovan suomalaiskuulantyöntäjärintaman ja on yhä Pohjoismaiden ennätys. Reijo onkin itseoikeutetusti toiminut kuulantyöntäjien 20-metrin kerhon puheenjohtajana kerhon perustamisesta alkaen. Hän toimii myös Otahalli kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajana ja Suomen Urheiluliiton säätiön varapuheenjohtajana, joten urheilu on pysynyt lähellä sydäntä.
Urheilu-ura päättyi vammoihin, kun isot nivelet kipeytyivät eikä Reijo kyennyt enää jatkamaan urheilu-uraansa. 10 vuotta huippu-urheilijana on Suomen olosuhteissa kunnioitettava saavutus ja Reijon mukaan melkein maksimi, koska mm. lämpötilaero harjoituspaikan ja ulkoilman välillä ei ole keholle hyväksi ja jo sekin aiheuttaa loukkaantumisalttiutta. Uran jälkeen työelämän alkumetrit olivat hankalia. Reijo on kiitollinen, että pääsi pankinjohtajahommiin, jossa oli paljon työtä, mikä täytti urheilun jättämää valtavaa tyhjiötä. Maajoukkueen kapteenius ja huippu-urheilu ura on edesauttanut Reijoa tekemään menestyksekästä työuraa.
Seurassamme valmentajana toimiva entinen arvokilpailu-urheilija Ragne Kytölä (os. Backman) halusi tietää oliko Reijo harrastanut muita lajeja nuorena. Reijo kertoi harrastaneensa käsipalloa, mutta tämä oli pieni laji 70-luvulla, jolloin kaikki yleisurheilivat. Kuulan hän löysi koulun kilpailuissa, joissa noin 10-vuotiaana työnsi kaksi metriä muita pidemmälle. Koulussa opetettiin paljon yleisurheilua, joten kaikille selvisi heille luontaisesti vahva lajinsa. Reijosta olisi saattanut kuulantyöntäjän sijaan tulla kiekonheittäjä, jos kunta olisi antanut luvan rakentaa tanssipaikan parkkipaikan nurkkaan kiekkoringin, jonka rakentamiseen Reijo isänsä kanssa anoi lupaa. Kunta ei kuitenkaan antanut lupaa, etteivät kaikki ala sellaisia rakentaa. Näin Reijo päätyi menestyksekkäälle kuulantyöntäjäuralleen.
Reijo nimesi toistojen määrän ja näiden kautta muodostuneen varmuuden tärkeiksi tekijöiksi hänen tuloksilleen. Hän kertoi työntäneensä noin 10 000 työntöä vuodessa, 100-120 työntöä harjoituksessa ja neljästä viiteen työntöharjoitusta viikossa. Parhaimpina talviviikkoina tuli yli 700 työntöä. Nuorena on mahdollista tehdä enemmän ja myöhemmin voi määriä vähentää ja tehoja nostaa. Reijon valmentajan Seppo Simolan perusidea oli että tehoja on oltava harjoituksissa. Reijo hieman ihmettele nykyurheilijoiden tapaa ”oleskella” pitkiä aikoja kentällä, kun tämän ajan voisi käyttää hyödyllisemminkin tekemällä tehokkaasti tarpeellisen ja siirtymällä( lepäämään) tekemään muuta hyödyllistä.
Reijon viesti seuran nuorille urheilijoille on, että katsokaa, kuunelkaa ja valitkaa oikein. Urheilijan ura on hyvin antoisa. Reijon mukaan liikunta tuskin lisää elinvuosia, mutta elämä on mukavampaa. Haastattelun loppuun Reijo toivottaa hyvälle satavuotiaalle seuralle onnea.